Historiikki
JUDON HISTORIA
Judo on kehittynyt japanilaisen ritariluokan, samuraitten taistelutaidosta jiu-jitsusta.
Judon perustaja, Jigoro Kano syntyi vuonna 1860 lähellä Kobea sijaitsevassa Mikagen kylässä. 17-vuotiaana hän kirjoittautui keisarilliseen yliopistoon ja suoritti oppiarvon yhteiskuntapoliittisissaja kasvatusopillisissa aineissa. Myöhemmin hän väitteli filosofian tohtoriksi.
Jigoro Kano oli japanilaiseksikin pieni ja hento. Hän joutui usein kärsimään sortoa toisten taholta. Opiskeluaikanaan hän alkoi tutkia jiujitsua. Hän hakeutui vanhojen mestareiden, Yagin, Fukudan ja Ison oppiin, jotka opettivat hänelle kaiken, mitä osasivat. Vuonna 1882 Jigoro Kano perusti oman koulun, jonka hän risti Kodokaniksi.
Opettamaansa oppia Kano kutsui judoksi. Tällä hän halusi ilmaista, että kyseessä on ”tie”, henkinen periaate (do) eikä pelkkä mekaaninen taito (jitsu).
Kano valikoi Jiu-jitsun oppien parhaat osat, yhdisti eri koulukuntien taitoja ja lisäsi niihin omia havaintojaan.
Näin syntyi judo.
JUDON PERIAATE
Judon periaatteen tärkein osa sisältyy itse sanaan judo. Tavu ”ju” merkitsee joustamista,
myötenantamista tai myös lempeyttä. Tavu ”do” merkitsee tietä tai periaatetta.
Täten koko sana judo merkitsee ”joustavuuden tai myötenantamisen periaatetta”.
JUDOJAOKSEN HISTORIAA
Raision Ryhti ry aloitti toimintansa 1951 TUL:n alaisena seurana. Seuran eri jaostoissa harrastetaan mm. yleisurheilua, jossa kävelyssä on saavutettu hyvin laajaa menestystä, lisäksi seurasta löytyvät hiihto, jalkapallo, lentopallo, koripallo, kamppailulajeista aikido ja tietysti erittäin vireänä toimiva judojaos.
Judotoiminta aloitettiin 1984 tammikuussa Juha Kärkkäisen toimesta, hän on myös ansiokkaasti hoitanutkilpailijoiden valmennuksen vuosikymmenien ajan. Kaanaan koululta löytyivät aluksi harjoitustilat. Ensimmäiset kymmenen judomattoa hankki pääseura, koska kaupungin päättäjät eivät uskoneet judoharrastuksella olevan tulevaisuutta Raisiossa.
Seuraava harjoittelupaikka löytyi Kerttulan koululta, josta siirryttiin vastavalmistuneeseen Kerttulan liikuntahalliin, siellä tatamina oli painimatto. Judomatot joita oli jo neljäkymmentäkahdeksan kappaletta leviteltiin harjoitusten alussa ja kasattiin taas lopussa johonkin nurkkaan pinoon, lukiolla, uimahallilla, Kulosten koululla, missä milloinkin sattui kauden harjoittelupaikka olemaan.
Yhteistoiminta on ollut alusta alkaen tiivistä mm. Maskun Tempon ja muiden lähiseurojen kanssa.
On järjestetty kilpailuja, leirejä, matkustettu yhdessä, sekä jaettu judo-oppia toisillemme.
Kilpailutoiminta aloitettiin, aluksi pääasiassa oman järjestön seurojen kesken.
Ensimmäinen Ryhti-shiai järjestettiin syksyllä 1988, palkintoina oli mm. rullamittoja, linjapihtejä, ym.
Perinne on jatkunut näihin päiviin asti katkeamatta joka syksy, ajatuksena saada syksyn kilpailukausi käyntiin, maine hyvä tasoisesta kisasta on tuonut osallistujia kotimaan kilpailijoiden lisäksi myös Virosta ja Ruotsista, ja judokamme ovat vierailleet vastavuoroisesti heidän luonaan.
Vuosien ahkera työ tuotti tulosta, judokamme alkoivat menestyä kansallisissa kilpailuissa.
Seuran ensimmäisen judon SM-mitalin pronssin B-poikien 45 kiloisten sarjassa voitti Jani Tuomaala vuonna 1995 Iisalmessa käydyssä mittelössä.
Yhteistyö alkoi sujua myös judoliiton kanssa, judokoitamme pyydettiin mukaan EV- rinkiin, kilpailemassa käytiin Keski- ja Etelä-Euroopassa asti.
Yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä Raision kaupunki osoitti harjoitustilat keskustasta, painin harrastajien kanssa rakennettiin talkoilla Tornikadulle tilat käyttötarkoitukseemme sopiviksi. Joustotatamin ja lisääntyneiden harjoitusaikojen ansiosta pystyttiin mm. heittojen määrää lisäämään huomattavasti harjoitusten aikana, mikä edesauttoi judokoita kehittämään tekniikoitaan yhä paremmiksi.
Ryhdin judokat pystyivät kilpailemaan tasaväkisesti valtakunnan ykkösjudokoita vastaan,
SM-mitallistien joukkoon liittyivät myös Sari Kivelä ja Outi Lahtinen.
Toisen vuosituhannen vaihtuessa olivat judokoiden vyöt tummuneet ahkerassa käytössä, Juha suoritti seuran jäsenistä ensimmäisenä danin.
Vuonna 2001 järjesti Ryhdin judojaosto A- ja B-nuorten Suomen mestaruuskilpailut Kerttulassa, yhdessä Maskun Tempon kanssa.
Saman vuoden aikana oli Raision Ryhdin 50-vuotisjuhlat kaupungintalolla.
Ryhdin judo ja judokat kasvoivat ja kehittyivät ja Suomenmestaruusmitalistien joukko laajeni, kärkisijoilla oltiin niin nuorten kuin aikuisten kilpailuissa. Vuoden 2004 nuorten mestaruuskisat oli menestys Ryhdille. Hanna Liimatta ja Kaisa Kota-aho ykkös-sijoilla, lisäksi mitaleja toivat Linnea Lehtonen, Noora Kokkola, Joni Lahtinen ja Matias Kokkola.
Vetovastuu vanhemmasta kilparyhmästä siirtyi Kari Kota-aholle.
Vuonna 2007 Ryhdin judokat saavuttivat tähän asti parhaan menestyksen yleisen sarjan SM-kilpailuissa: Hanna Liimatta voitti hopeaa ja Kaisa Kota-aho pronssia. Hanna Liimatta toi myös alle 20-vuotiaiden naisten Pohjoismaiden mestaruuden Raisioon.
Nuorten SM-kilpailuissa Veera Liimatta voitti pronssia B-tyttöjen sarjassa ja kultaa A-tytöissä.
Anu Vihermaa sai pronssia A-tytöissä.
Vuosi 2019 toi muutoksia harjoitusolosuhteisiin, siirryimme harjoittelemaan Ojakadun kamppailu tiloihin,
Judojaoston toiminta jatkuu yhä edelleen vireänä ja menestykkäänä. Kilpailutoiminnan lisäksi Ryhti on tarjonnutvuosien mittaan sadoille judosta kiinnostuneille, niin nuorille kuin varttuneille, mielekkään harrastuksen.
Seuran historiikin laati Seppo Tuomaala
